Terve, terve!
Sähköautoryhmän takahaarukkaryhmä on pitänyt puolta Skinnarilaa jännityksessä olemalla julkaisematta tässä blogissa mitään liittyen projektiin. Tämä vaitonaisuus johtuu tietenkin siitä, ettemme halunneet antaa päätähuimaavia ideoitamme julki ennen kuin projekti alkaa olla loppusuorallaan. Kateelliset kurssitoverithan olisivat voineet kopioida ideamme.
Lähtökohtana siis ryhmällämme oli, että tehdään koko takahaarukka alumiinilevystä. Ajatus kuitenkin kariutui siihen, kun testasimme SolidWorksilla rasituksia. Totesimme ajatuksen olleen kaunis, mutta kuolleena syntynyt. Muita "hyviä" ideoitamme oli mm. ankkurijarru, purjejarru sekä segway-tyylinen sähköauto.
Päätimme, että tehdään nyt kerralla sitten varmasti riittävän järeä haarukan rakenne. Se suunniteltiin tehtäväksi 40x20x2mm teräsputkesta. Pari viikkoa tuntui, että se oli hyvä idea. Sen jälkeen poikien visuaaliset mieltymykset ja järki alkoi kolkutella, että eihän tätä nyt näin tehdä!! Siispä seuraavaan vaihtoehtoon.
Seuraava ja lopullinen vaihtoehto synty teräksisestä 4mm vahvasta teräslevystä. Levyt leikattiin ja taivutettiin oikean mallisiksi. Tänään kävimme hitsaamassa takahaarukkaan kaksi tukirautaa sivuttaissuuntaisia rasituksia tukemaan. Kun hitsaukset oli saatu päätökseen, aloimme koota runkoa, takahaarukkaa ja elektroniikkaa yhteen. Pienen johtolabyrintin kanssa hetken taisteltuamme totesimme, että laitoksemme on hengetön. Loppujen lopuksi vika oli siinä, että moottorin ohjausta ei oltu kytketty. Saimme kuitenkin pyörän pyörimään! Huomenna olisi tarkoitus vielä uusia osa johdoista.
Ohessa vielä muutama kuva suunnitteluprojektin varrelta.
|
Keskiömoottorilla varustettu takarengas ja ohjauselektroniikka. |
|
Skoban purkamista. |
|
Lisää purkamista. |
|
Skootteri suuttui purkamisesta ja muuttui robotiksi. |
|
Takaliston ja elektroniikan liittämistä runkoon. |
|
Taitaa tuo maavara jäädä monttuiselle tielle sopimattomaksi. Eihän 70mm niin vähää ole :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti